Miten parantaa parisuhteen kommunikointia?

Jos et tiedä, mitä kumppanisi toivoo tai tarvitsee, kysy.

Aika yksinkertaista, eikö? Mutta jostain syystä se on silti yllättävän hankalaa.

Moni tuntuu ajattelevan, että parisuhteessa pitäisi jotenkin automaattisesti tietää, mitä toinen toivoo tai tarvitsee. Pitäisi osata tulkita ilmeet ja eleet oikein, lukea rivien välistä ja tietää, mitä toisen päässä liikkuu.

Ja toisinpäin:

”Kyllähän kumppanin nyt pitäisi tietää, mitä minä tarvitsen. Ei sitä nyt kaikkea tarvitse erikseen ääneen sanoa. Jos hän todella tuntee minut ja rakastaa minua, hän kyllä ymmärtää sanomattakin.”

Mutta ei se ihan niin mene.

On tottakai ihanaa, kun kumppani huomaa välillä tarpeesi oma-aloitteisesti. Se kertoo siitä, että hän tuntee sinut ja ajattelee sinua, ja että olet tärkeä. Mutta jos odotat hänen AINA tietävän sanomattakin mitä tarvitset, saatat laittaa hänet aika mahdottoman tehtävän äärelle.

Rakkaus ei tee meistä ajatustenlukijoita

Emme voi varmasti tietää, mitä toisen mielessä liikkuu, ellemme kysy tai hän kerro siitä meille.

Jokaisen parisuhteessa olevan pitää ottaa vastuu omasta osuudestaan eli siitä, että ilmaisee itseään selkeästi, avaa suunsa, puhuu ääneen tarpeistaan ja toiveistaan. Ja vastuu myös siitä, että kyselee puolisoltaan hänen ajatuksistaan, varmistaa ymmärtääkö oikein, kysyy ihan suoraan, kuuntelee.

Muuten vaarana on, että alamme tulkita, olettaa ja tehdä omia johtopäätöksiämme. Ja vaikka ne voivat myös osua oikeaan, aina on riski että pieleen menee.

Hyvä kommunikointi ei siis ole sitä, että tietää automaattisesti, mitä toinen ajattelee. Se on sitä, että uskaltaa kertoa itsestään ja haluaa aidosti ymmärtää toista. Hyvää kommunikaatiota voi harjoitella samalla lailla kuin mitä tahansa taitoa, siinä ei tarvitse onnistua heti. Hyvänä apuna ja tukena tässä voi toimia esimerkiksi pariterapia. Olette lämpimästi tervetulleita!